Onnellisesti aloittelija

Jes!

Paluu nuoruuteen ja respatyöhön!

Nuoruuden kesä- ja viikonlopputöistä 
liikuntaopistolla ja retkeilyhotellissa
on jäänyt kultareunuksiset muistot.
Ei sillä,
etteikö opettajan työkin kivaa ole,
mutta nyt saan hetkeksi unohtaa
murehtimiset opiskelijoiden poissaoloista
ja illan viimeisten tuntien
joskus tuskaisetkin ajatukset
seuraavan opetuspäivän sisällöstä.

Sunnuntai-iltana
tuli sitten toisenlaiset haasteet...
Voi vitsi,
miten tällainen metsässä möyrijä
saa itsensä
edustavaan kuntoon?
Kynnet pitäisi laittaa,
mutta - too late.
Meikatakin pitäisi.
No, ei oo edes hyvää meikkivoidetta.
Hiuksetkin erehdyin pätkäsemään.
Voi, kun olis ne vanhat, tutut ja turvalliset pitkät hiukset,
jotka sais laitettua helposti nutturalle.

Musta työasu ja työkengät
on onneksi olemassa.


Mitä se ensimmäinen työviikko sitten oli?

Työkavereihin tutustumista.
Oman taustan kertomista.
Avainkorttien tekoa.
Veikkauksen pelimyyjän työhön perehtymistä.
Tuurin kyläkaupan hotellin ja karavaanarialueen
nettisivuihin perehtymistä.
Tapahtumakalenterin selaamista.
Muutaman asiakkaan ulos-tsekkaamista
ja muutaman majoittamista.



Veikkauksen systeemit alkavat jo sujua,
mutta Hotellinx on vielä hepreaa.

On niiiiin terveellistä
olla oppilaan roolissa!
Miten voikaan olla pää sekaisin kaikesta...

Viikon mahtavin huomio oli,
että hotelli oli joka yö aivan loppuunmyyty,
vaikka suurin osa syyslomista
vietettiin edellisellä viikolla.
Karavaanareita oli paljon myös,
ja ihania herrasmiehiä päivätansseihin menossa.
Kyllä kyläkaupalla osataan!

Ja vihreää valoa sain,
että voin tuoda ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoitamme
omien matkailuopiskelijoiden kera
silloin tällöin hotelliin tutustumaan,
perfect!


Ja tämä miljöö!
Tänne voisi järjestää vaikka serkkutyttöjen
jokavuotisen tapaamisen.

Toisella viikolla
veikkauksen opit vain syvenivät ja
olo alkoi olla jo aika rentoutunut,
mutta Hotellinx!
Sen kanssa pitäisi kaveerata paljon enemmän,
jotta homma alkaisi sujua.

Välivuoron tehtävien,
leikkihuoneen, vesiautomaatin, esitetelineiden ja kuntosalin
tsekkaamisen sivussa
saan ihastella viihtyisää hotellia.


Hotelli OnnenTähti ja Juhlasviitti
- tämä kyllä sykähdyttää ja kovasti!
Nyt on sitten Sedun työkaveritkin
puukattu Tuurin kyläkauppaan
vierailulle.
Esittelijöitäkin on monelta taholta,
hieno homma!

Kolmannen työviikon alussa
sisäänkirjaamiset ja uloskirjaamiset
jo sujuvat kivasti.

Ja ruotsia pääsee puhumaan
yllättävän usein.
Det ska jag berätta för mina elever!

Eye of the tiger -kappaleen
olen havainnut soivan,
mutta pian syykin selvisi.
Se on merkkinä,
että kauppa aukeaa klo 9.00.

Illalla klo 20 soi taas Sandstorm
tsemppibiisinä viimeiselle tunnille.

Hotellin respa tietty elää
omalla aikataulullaan klo 7.00 - 22.30.

Hotellinx alkaa hahmottua,
ja puhelinvarauksiakin pääsin harjoittelemaan.

Ihana työporukka täällä hotellilla!

Joulua jo pukkaa,
ja isänpäivää,
ja nenäpäivää...

Kolmannen viikon lopuksi
karkaan Tampereelle
nenäpäivälähetystä seuraamaan
kolmen muun sedulaisen kanssa.

Tämä pilkkopimeä vuodenaika
taitaa tänä vuonna olla
aika monenkirjava.


Hyvää isänpäivää kaikille isille!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mukavaa marraskuuta mennään

Joulu lähestyy